Kaupunki ja perhe

Heii, pitkästä aikaa!

Siitä kun saavuin Japaniin on kulunut jo mukavat noin puoltoista kuukautta, ja pääsin vihdoin takasin tän blogin pariin. Tää aika on kulunut ihan hirvittävän nopeesti, eikä viikkojen kulkua edes oikein huomaa. Oon ollut tosi huono asioiden muistiin panon kanssa! Ajattelin aluksi että haluisin pitää jonkinlaista päiväkirjaa siitä, mitä mä aina päivittäin teen, mutta eihän sekään oo näyttänyt onnistuvan :D Päivän päätteeksi ei siihen oo enää energiaa, kun mieluummin vaan menee nopeammin nukkumaan. Tämän vuoksi mulla on tainnut aika paljolti mennä nää viime viikkojen tapahtumat sekasin, joten mun muisti ei välttämättä pysty oikeen palauttaan mieleen paljoakaan. Onneksi oon kuitenkin ottanut jonkin verran kuvia, joten pystyn gallerian perusteella vähän liittään tapahtumia aikajanalle!

Ajattelin kirjottaa tässä seuraavina viikkoina esim. mun kaupungista, perheestä, kavereista, koulusta sekä jostain jutuista mitä oon jo päässyt tekemään ja näkemään. Niistä puhuessani kannattaa pitää mielessä, etten tähän blogiin tietenkään millään pysty tai jaksa kirjottaa joka ikistä kokemaani asiaa. Ja nyt kun en edes muista kaikkea, niin vielä huonommin~

En haluu tunkea kaikkia näitä aiheita samaan postaukseen (aina niin organisoitunut, eiks näin?), joten alotan nyt varmaan vaan postauksella mun perheestä ja kaupungista. Sillei seuraaville postauksille saan paremman pohjan.

都城市 Miyakonojō

Mun kotikaupunki tänä vuonna on Miyakonojō, joka sijaitsee Japanin eteläisimmän pääsaaren Kyūshūn eteläosissa. Blogin oikeassa reunassa olevasta kartasta voi vielä hahmottaa sijainnin paremmin. Miyakonojō kuuluu Miyazakin prefektuuriin, ja on pinta-alaltaan sen suurin kaupunki. Väkeä on siinä 170 tuhannen huitteilla, eli lähellä esim. Turun noin 190 tuhatta jos haluaa verrata. Mutta mikäli nyt kunnolla aletaan vertailemaan, niin Turun pinta-ala 300km² paikkeilla, kun taas tän paikan siinä 650km²:n. Eli täällä väestö on levittäytynyt paljon laajemmalla alueelle (257.26 as./km²) verrattuna Turkuun (773,1 as./km²). 

Nyt alkaa jo menemään aika maantieteelliseksi, mutta tän väestötiheyden kyllä huomaa kaupunkikuvassa helposti. Mun oli aluksi (vieläkin) hankalaa hahmottaa tätä paikkaa, koska suurin osa rakennuksista on matalia. "Keskustassa" (huomaa lainausmerkit) on kyllä jonkinverran korkeampia taloa ja muuallakin satunnaisesti, mutta siis esim. jossain kadulla seisoessa ei oikein pysty hahmottamaan maisemaa ympäröiviä taloja kauemmaksi. En tiedä voiko tällä sanalla hyvin kuvailla kaupunkia, mutta jos pystyy, niin sanoisin että aika aava paikka.

Kaupunkina tää on tosi erilainen paikka, kun mihin oon Helsingissä tottunut. Ei tätä oikein pysty sanoilla kuvailemaan, mutta yritän nyt vähän hahmottaa. Täällä on jonkinlainen pääkatu, mutta sillä ei oikein oo kauppoja kylläkään :D Täällä on kyl ravintoloita aika kunnolla~ Yksi ostoskeskus, joka on aika kämänen, koska ei siellä paljoa oikein ole. Muistan vieläkin sen, kun mun hostäidin kanssa mentiin siellä rullaportaita vähän mun tulon jälkeen. Paljoa ihmisiä ei silloin näkynyt, joten kysyin ollaanko täällä rullaportaissa oikealla vai vasemmalla (ajosuunta muuten vasen). Vastaukseksi tuli, ettei sillä ole oikeastaan väliä eli kumpikin käy. Ihmisiä on sen verran vähän, että portaat on aina lähes tyhjät, eikä kenelläkään ole niin kiire mihinkään. Musta tuntuu, että tää fakta antaa jo aika hyvän kuvan tän paikan luonteesta :D

Jos vielä jotain kuvaillaan, niin täällä ei myöskään kaupungin sisällä oikein käytetä junaa. Pari pientä asemaa kai on, hämmästyin kun näin toisen niistä ekaa kertaa viikko sitten. Suurin osa aikuisista kulkee täällä autolla, ja koululaiset menee lähes aina pyörällä kouluun ja hengaamaan. Junaa käytetään, jos tullaan kouluun kauempaa toisista kaupungeista. En oo nähnyt yhtäkään bussia, ja ajatus metrosta tai ratikasta tuntuu jo koomiselta :D Autoista ei btw synny kunnollisia ruuhkiakaan, kun ihmisiä ei oo niin hirveesti, kätevää~

Tässä kohtaa haluan antaa huomautuksen siitä, että kyllä mä tykkään tästä paikasta. Aikasempi kuvaus saattaa vaikuttaa vähän negatiiviselta, mutta en mä siltä kantilta kirjoittanut. Kotiuduin nopeesti, ja nyt ehkä enemmänkin vaan vitsailen mun uuden kodin kustannuksella. Mulle tosi erilainen paikka, kun mihin oon tottunut, mutta niin olisi kyllä Japanin suuremmatkin kaupungit. Loppujen lopuksi tosi mieluisa paikka asua tää vuosi, mutta pakkoa myöntää, etten vuotta kauempaa välttämättä viihtyisi. Nuoretkin lähtee yleensä lukion jälkeen muualle Japaniin yliopistoon, kun täällä ei sellasta ole. Aika paljolti kouluja kylläkin.

Tähän kaupunkiin liittyen tuli muuten mieleen, että mulle yks hankalimmista ellei lopulta kaikkein hankalinkin asia tähän mennessä, on ollut yrittää olla vertaamatta omaa vuottaan muiden vaihtareiden vuosiin. Seuraan instassa (sosiaalinen media) aika paljonkin etenkin suomivaihtareiden ja kaikkialta Japaniin tulleiden vaihtareiden käyttäjiä. Tiedän hyvin, että kaikki laittaa sinne tietenkin vaan parhaat tapahtumat tai muuten sokeroidusti, mutta on vaan hankalaa olla vertaamatta. Ja kaikkein ärsyttävin paradoksi on se, että vaikka itelläkin tuntuisi olevan kuinka kivaa tahansa, niin ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolen. Esimerkiksi mä oikeesti tykkään tästä mun paikasta ja ihmisistä täällä, eikä mulla oo oikeen mitään valittamista, mutta välillä muiden kuvia kattoessa tekis itekin mieli olla jossain suuremmassa kaupungissa. Tää ajatus tulee kyllä ihan vaan sen takia, että siellä ois varmaan enemmän tekemisvaihtoehtoja ja nähtävää, kun täällä ei oo esim. elokuvateatteriakaan :D Oon kuitenkin ihan varma, että vaikka missä olisi, niin tän kaltanen fiilis tulee väistämättä välillä.

Tätä paikkaa muuten ympäröi vuoret, joita ihastelin paljon alussa. Erittäin vaikuttava näkymä, jonkalaista ei oikein Suomen eteläosissa ainakaan pääse näkemään. Muutenkin sanoisin että luonto on täällä Japanissa tosi ylvästä, kun ei parempaa sanaa löydy. Muuten, mun ikäset luultavasti tietää, kuinka jos Suomessa sattuu joskus harvoin tulemaan super kaunis auringonlasku, niin kaikkien on pakko saada siitä kuva ja mahdollisesti laittaa someen. No, täällä tuntuu olevan sen kaltanen taivas lähes joka päivä :D Kohta tulee vähän kuvia niistä, mutta ei kuvatkaan todellakaan pysty edustamaan sitä näkyä kunnolla!

Super kuuma oli muuten elokuussa ja syyskuun alkupuolella! Nyt on jo vähän viilentynyt, mutta ei läheskään sellanen sää kun minkälaiseen Suomen syksyssä on tottunut. Mutta siis, erittäin kova kuumuus alussa, onneksi ei kuitenkaan niin ylitsepääsemätön mitä olin vähän kuvitellut. Ja mun kotona on ilmastointilaitteet, muuten ois kyllä ollut mennyttä :D Ruskettu myös tosi nopeesti! En ees ite tajunnu aluks, mut sit kun vilkasi sukkarajaa niin jalka näytti ihan liian valkoselta~ Puhun tästä aiheesta lisää myöhemmin.

Tähän väliin vähän kuvia, koska tuntuu liian tekstipainoitteiseltä. Kohta jatkuu~

Mun eka kuva tästä paikasta, autossa otettu.

Kuvassa ei oikein näy, mutta tän talon piha on aivan täynnä jotain lintupatsaita.
Yks mun kaveri kysyi oonko löytäny täältä mitään cooleja paikkoja tai kauppoja kadulla mennessä,
ja koska sellasia ei samalla tavalla ku suurkaupungeissa löydy, niin tästä tuli mun hieno löytö :D
Vaikuttavampi paikan päällä.

Mun talon edessä. Muutama kaveri ja sateenkaari.

Tästä lähtee vähän maisema(/taivas)kuvia, koska miks ei.

Tän kuvan mun hostäiti otti taifuunin jälkeen,
super hienosti näkyy pilvet alareunassa.

Perhe

Oon nyt asunut tän puoltoista kuukautta mun ensimmäisen hostperheen luona. Rotary-vaihdossa vuoden aikana on aina enemmän kuin yksi perhe, yleensä siinä kolmen paikkeilla. Mulla tulee olemaan tän vuoden aikana neljä perhettä, eli tän hetkisen jälkeen vielä kolme. Vaihdan toiseen perheeseen tän lokakuun loputtua, mikä lähestyy jo vauhdilla! En kylläkään vielä tiedä keiden luokse muutan :D Se kai saadaan päätettyä ens tai sitä seuraavalla viikolla. Ongelmaa kun kaikilla on kissoja joille oon allerginen. Neljännen perheen tiedän, koska sen perheen tytär tuli Kuopioon täks vuodeksi! Menin itseasiassa tän Iroha nimisen tytön luokalle täällä ja sain kaikki sen koulupuvut lainaan~

Tässä mun ensimmäisessä perheessä mulla on hostäiti, -isä ja -pikkuveli. Nää vanhemmat on ollut naimisissa vasta puoltoista vuotta, eikä niillä oikeesti oo yhtesiä lapsia vielä. Hostäiti on vasta 27 ja muutenki tosi nuoren näkönen, ja isä kai kolmenkympin puolvälis. Kutsun niitä niiden omilla nimillä, mutta tässä blogissa nyt vaikka vaan hostisäks ja äidiks, koska outoo nähdä niiden nimet kirjotettuna länsimaalaisil kirjaimil~ Molemmat on ihan mahtavia tyyppejä, ja musta tuntuu että meillä synkkaa tosi hyvin!

Nyt monet saattaa ihmetellä kuka toi pikkuveli sitten on :D Elikkäs, täl hostisällä on edellisestä avioliitosta jo kolme lasta, joista vanhin muutti meidän luokse asumaan noin puoltoist viikkoa mun tulon jälkeen. En jaksa selittää taustasta paljoakaan muuta. Mut läppä juttu mun mielest se, että hostäitikin oli tavannut tän veljen aikasemmin vaan kaks kertaa :D Kotona mulla on kaks pikkusiskoa, joten hauskaa saada ekaa kertaa veli! Se on nyt 13v., ja
oikeesti hankalaa kuvailla sen luonnetta tällei kirjottamalla. Mut ei se kyl ainakaa kauheen ujo oo, eikä niinku esim. sellanen et sulkeutuis huoneeseensa pelaamaan jotain. Haha, tää saattaa johtua siitä että se nukkuu nyt olohuoneessa, kai muuttaa mun huoneeseen kun lähen :D Mut siis must tuntuu että ollaan bondattu suht hyvin~ Se tuntuu ihan sellaselta perus välillä ärsyttävältä pikkuveljeltä! 

Hostisä väsäämässä origamikurkia, tästä pian lisää,
mutta sanon vaan että oli painajainen, niitä piti 1000 tehdä.

Sädetikkuja~

Pikkuveli!

Hostäiti, oltiin kahestaan yhellä temppelillä vapaapäivänä

^Fukuokassa, spottaa photobomb vasemmalla~

Pikkuveli yrittää syödä pocky-suklaata puhelimeen puhuessa,
mut sen käsi on kipsissä :D
Pari viikkoa sitten satutti myös jalkansa, erittäin taitavaa~

Ai niin! Mulla on ekaa kertaa elämässäni pari lemmikkiä~ Kaks leopardigekkoa! En ollu ennen nähny sellasia ees, mutta aika söpöjä. Niiden häntä on sillei hassun muotonen, niinku pullistunut. Nimet on Kin-chan ja Gin-chan, japania osaavat tajuaa miksi kun kattoo kuvia.

Kin-chan!

Alhaalla Gin-chan jos näkyy.

Tää talo on aika moderni ja suht pienikokoinen. Alko tuntuun omalta kodilta tosi nopeesti! Nukun futonilla, joka oli aluksi aika kova, mutta siihen kyllä tottu. Enemmän ärsyttää, kun käytiin ostamassa mulle tyyni, ja onnistuin ite valitsemaan maailman epämukavimman niistä :)). En tiiä miten onnistuin tässä saavutuksessa, mut kadun mun elämää aina kun katon sitä ja etenkin kun yritän nukkua~ Oon kyl nukahtanu tääl aina tosi nopeesti, ehkä siks ettei läksyjä oo stressaamassa :D

Kaverin ottama kuva musta mun talon ulkopuolella, oikealla mun ikkuna!
(taivas erittäin sininen wow, tää oli viime kuulta)

Mun huone tulopäivänä, nyt siistimpi :D
Siitä ei oikein saa parempaa kuvaa, mutta siis kuvan ulkopuolella
on iso vaatekaappi mikä on super kiva! 

 Oon super iloinen tästä mun perheestä ja mul on suunnilleen alusta alkaen ollut tosi kotoisa olo näiden luona. En tiedä miten pystyisin selittämään meidän meininkiä, mutta tulee kyllä oleen vaikeeta vaihtaa seuraavaan perheeseen. Oon kuitenkin jossain määrin ilonen, että mulla on enemmän perheitä, koska sit näkee vähän erilaisia arkia. En myöskään välttämättä haluaisi asua näillä hirveästi pidempään, koska ne ei ees oo vielä kunnolla siinä elämänvaiheessa, että olisi lapsia (etenkin teini-ikäinen), joten en halua ns. vaivata liikoja. Miettikää, tää äitikin on vasta 27v.! Mua kymmenen vuotta vanhempi~ Se pitää musta ja tästä veljestä tosi hyvää huolta, etenkin kun joka ilta tekee meille eväslaatikot. <3

Vähän jännittää tosiaan se seuraava perhe~ Suurin syy varmaan etten vielä tiedä keitä ne on :D Kyllä sekin kohta kuitenkin selviää, ja oikeesti kaikki aikuiset keitä oon tähän mennessä tavannu on ollut tosi mukavia, joten yritän olla stressaamasta. Plus miettimästä vielä minkälainen perhe se on. Ennen Japaniin tuloa luulin tosiaan tästä ensimmäisestä perheestä, että olisi vain nuoret vanhemmat, mitä itseasiassa ehdin jo jännittää silloin :D Mutta se puoltoist viikkoa vaan näiden vanhempien kanssa meni jo tosi kivasti, eikä ois tarvinnu yhtään stressata, pikkuveli nyt vaan plussaa!

Ja jos nyt vielä kertoisin siitä viimesestä eli neljännestä perheestä vähän lisää~ Eli siinä vanhemmat, 18v. isoveli, 15v. pikkuveli ja 9v. pikkusisko! Plus 16v. sisko nyt Suomessa.  Oon jo päässyt tapaamaan nämä muutamia kertoja. Isoveljestä ja isästä en vielä paljoakaan tiedä, mutta sillä veljellä on nyt vikana lukiovuonna tosi kiireistä ja tammikuussa kokeet yliopistoon, johon se sitten lähtee ennen kun mä muutan toukokuussa niille. Mutta siis, näiden äiti on super mukava ja auttavainen. Pikkuveljen ja siskon kanssa ollaan jo vähän hengattu esim. mario kartia pelatessa. Tää sisko on muuten ihan suuuper söpö ja aina niin innoissaan kun tapaa mut!

Mä plus neljännen perheen sisko ja veli.

Okei, tää postaus päättyy nyt tähän! Loppuhuomautus, että kuvien laatu huononi aika kunnolla kun lisäsin tähän blogiin, mutten jaksa alkaa säätämään :D Yritän muuten tsempata sen jonkinlaisen päiväkirjan kanssa~

Terkkuja!